Katon purkutyöt edistyvät hitaasti. Muu elämä (työt, harrastukset...) häiritsevät remontointia. Myös tuvan keittiön fiksailu lähtee lapasesta ja vie ainakin ensi viikonlopun, valmista ei tule koskaan.
Saunan katolta päreitä purkaessamme olemme huomanneet että: liikkuva ja epätasaisen pärekatto on ilmeisesti aiheuttanut huopakatonkin rupsahtamisen -> päreet ovat kostuneet -> niissä pesii massiivinen muurahaisyhdyskunta -> räystäslaudat ja muut katon kostumaan päässeet puurakenteet ovat pelkkää muurahaisten onkaloa -> saas nähdä miten paljon tuhoa ne murkut ovat aiheuttaneet kun purkaminen edistyy.
Vanhaa remontoidessa täytyy varautua siihen, että minun sukulaiseni ja esi-isäni tai heidän sukulaissielunsa ovat "korjanneet" teidänkin rakennuksia siten, että vanhan ja mädän päälle laitetaan paikka ja paikan päälle paikka. Esimerkiksi se laho pärekatto, jonka päälle on laitettu kaksi ja puoli kerrosta huopaa. Tai tuvan keittiön seinä, jossa oli kolme kerrosta muovista kaakelijäljitelmää. Tai tallista kerran purkamani seimi, jossa oli yhteensä seitsemän (SEITSEMÄN!) pohjaa, kaikki romahtaneita.
Oman lukunsa ansaitsee muinaispohjoiskarjalainen jätehuolto, ns. viskaaminen.
Oho, telkkari meni rikki. "Viskkoo mehtteen."
Oho, piänpesuaine loppui. Mitä tehdä pullolle? "Viskkoo saunan väljkatolle."
Oho, Arabian 40-luvulta peräisen olevan teekaluston kannu menee rikki. Mitä tehdä lopuille kaluston osille? "Viskkoo pellolle." (Josta jälkeläinen ne löysi ja myi ja sai 70 euroa Suomen rahaa.)
Oho, yleensä astiat hajoaa, mitä tehdä? "Viskkoo tanterelle." Olen kerännyt kasvimaalta ehkä sata kiloa posliinia ja rihkamakoruja ja lehmän utaretulehdussalvatuubeja.
Oho, ikkuna hajosi. Mitä tehdä lasille? "Viskkoo aitan alle."
Jne.
Ai niin - pelastin myös lenkkarit kerran leivinuunista. Myös uuni voi olla se, minne viskataan. Yleensä kaikki arvokas, mikä palaa, viskataan uuniin.
.... ja palatakseni aiheeseen:
Saunan katon muurahaiset ovat pieniä ja mustia, eivät onneksi hevosmuurahaisia, joiden aiheuttamat tuhot puurakenteissa voivat olla vakaviakin. Kuiviin ja terveisiin puuosiin nämä pikkuiset murkutkaan eivät ilmeisesti ole eksyneet, mutta herramajee niitä märkiä lautoja ja päreitä! Tsiljoonat ja fantasbiljoonat muurahaiset vipeltävät ja yrittävät kuljettaa valkoisia muniaan suojaan, valkoiset pisteet liikkuvat katolla ja seinillä kuin migreeniaurat sinne tänne ahdingossa. Julma ihminen tuhoaa heidän kotinsa.
Miettikää nyt että universumi tuhoutuu kerralla. Se sauna on niiden murkkujen universumi.
Toivon, että ne eivät älyä muuttaa muihin rakennuksiin. Ja toisaalta - kun näki saunan kunnon, ei voi kuin sydän väpättäen toivoa, että vielä tupa ja aitta jaksavat vielä pari vuotta (viisi? kymmenen?) taistella lahoamista vastaan.
Naapurin Jussikin kävi taivastelemassa meidän remonttia.
"Teidän valttinne on nuoruus!" sanoi Jussi ja kannattaa varmaan uskoa 85-vuotiasta Karjalan evakkoa.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti