lauantai 3. syyskuuta 2016

Hirrenveiston yhden miehen MM - esikarsinta

Armas puolisoni on nimitetty päävastuuseen uusien hirsien paikoilleen saattamisessa. Hän myrskytuulen ja juurikäävän myötäsuosiollisella avustuksella kaatoi hirret ja sahasi sopivan mittaisiksi. Hirret kävivät sahalla saamassa hirtehisen muotonsa ja sitten ne rojottivat pihalla taapelissa viikkotolkulla.

Puolisoni hankki perinteikkään vuoluraudan, jolla hän pitkien työpäiviensä päätteeksi vuoli ja muotoili hirret kauniin valkoisiksi. Emännästähän tässä ei ollut oikein mitään apua, en jaksanut nostaa pitkistä hirsistä edes puolison apuna toista päätä. Ovat ne saamari aika painavia. (Sinänsä surullista, että leipätyönsä metsäinsinöörinä tekevä naiseläjä joutui tämän ihan käytännössä toteamaan.)

Kuten edellisessä postauksessa jo mainitsin, epätoivo ja epävarmuus alkoivat vallata mieliämme tämän saunaprojektin suhteen. Työ ei oikein edistynyt, sen sijaan aika kyllä kului - ja kuluu - ja syksy käy yhä pimeämmäksi, märemmäksi ja uhkaavammaksi. Tämän kesän ehdoton pakko on saada katto saunan päälle, ja sitä ennen se täytyy kengittää ja kivijaloittaa. Kengittää ei voida ennenkuin hirret ovat valmiit. Hirret eivät valmistu jos joutuu tekemään leipätyötä. 

Mutta tänään oli sekä interiöörin että eksteriöörin suhteet kirkas ja toiveikas päivä. Aurinko paistoi ja leppeä syyskuun tuuli kuljetteli lehtiä työmaamme viheriällä nurmella, kun neuvokas työnjohtaja alkoi toimeen. 

Hän alkoi tehdä kengitystä varten hirsiä! Hirsikehikkoa kootaan saunan eteen pihatielle nurinpäin - eli ylin hirsi tulee alimmaiseksi. Jaakob aloitti julkisivusta eli pihan puolen seinästä. Alimmaiseksi tulee säästettävä vanha hirsi, joka sijaitsee rakennuksessa heti ikkunoiden alla. Sen päälle, kuten kuva kertoo, sovitellaan uusi hirsi. Nurkkien salvokset ovat yhdenlaisia lukkosalvoksia, joista laitan kuvaa myöhemmin. 

Hirrenveiston perinnetyökalu eli moottorisaha.
Nurkat sahataan ja taltalla työstetään salvoksiksi ja salvokset yhteensopiviksi. Tadaa!

Tästä se lähtee.


Naurettavan helppoa, eikö? Tähänkin hirteen meni vain seitsemän tuntia aikaa! Dokumentoijalla ei ehkä ole tästä tämän enempää sanottavaa, en tiedä saisiko itse työntoteuttajasta vähän enemmän irti?

Joka tapauksessa pakko sanoa, että vaikka alussa homma eteenkin varsin hitaasti, näyttää se silti varsin näppärältä. Olen varma, että kokemuksen karttuessa vauhtikin kasvaa eksponentiaalisesti. Saatan olla ehkä aika ylpeä tuosta ukkelista. :)

Työnseisauksen jälkeen alkaa tapahtua.

Suuri yleisö lienee jo vaipunut siihen luuloon, että työmaamme seisoo ja happanee ja ränsistyy.

VIRHE!

Sillä jatkuva toimeliaisuus vallitsee saunamme ympärillä! Tässä nyt on ehkä liioittelun makua, mutta totistetusti jotain on tapahtunut. Työssä on kieltämättä ollut hieman hankala ja matalapaineinen vaihe. Projektin jäsenet ovat kumpikin omissa ajatuksissaan velloneet epätoivossa, mutta ääneen asiaa ei oikein ole sanottu, kunnes vasta tänään. Työnjohtaja on ollut palkkatyössään kiinni ja sitten piti käydä vielä sukulaisen häissäkin, joten saunan eteneminen on ollut minun heiveröisen naisparan vastuulla viimeiset pari viikkoa. Senhän tietää, miten siinä käy.

Ensin kävi näin.








Syksyn sateet uhkasivat mädättää rötiskön, joten IHAN ITE tein hienon pressukaton, jonka suojissa on ollut hyvä putsata sisäseiniä. Oli onni, että älysimme ottaa sahalta kaikki pinnat mukaan. Ne ovat olleet erittäin käteviä ja arvokkaita kaikenlaisissa vaiheissa. Tähän pressukattoonkin käytin losoja, joten periaatteessa pressukatto oli puoli-ilmainen. Pressut taisivat maksaa pari kymppiä. Rauli-myrsky muotoili katon uudestaan, jonka jälkeen täytyi vähän fiksailla ja pressujen jälleenmyyntiarvo laski huomattavasti. 

Työnjohtaja.
 Aloitin siis putsaamaan rälläkällä saunan nokisia sisäseiniä. Savusaunana aloitettu ura on jättänyt seiniin hienoisen nokikerroksen, eikä asiaa ole yhtään valkaissut se, että sauna on yrittänyt palaakin muutamaan otteeseen.

Alkuperäinen ajatus oli soodapuhaltaa seinät puhtaaksi, mutta se ei sitten oikein sopinutkaan meidän budjettiimme - kiihtelysvaaralainen hevostilaa emännöivä ystäväni suositteli paikallista firmaa työhön, mutta sisäseinien puhallus olisi maksanut yli 700 euroa. Kokeilimme rälläkällä ja lamellilaikalla ja kustannusarvio putosi siten noin sataseen - rälläkkä maksoi kuutisenkymppiä ja periaatteessa sitä ei voi edes laskea tähän urakkaan, koska sen käyttö ei rajaudu pelkästään saunaremonttiin. Tänään seiniä puhdistaessani havahduin, että jos en nyt ota ennen-jäkeen -kuvia, jäävät ne ottamatta. Sen verran nopeasti työ alkoi alkuähräämisen jälkeen sujumaan. (Valokuvauskalustoni on aika onneton, mutta saanen sen anteeksi.)

Lähtötilanne oli varsin synkkä.

En ole ennen tätä koskaan käyttänyt rälläkkää. Ensimmäisten neliöiden puhdistus oli melkomoista tuskaa, kun en oikein hallinnut vehjettä. Se tuntui painavalta ja täristi niin että olkanivelet olivat irrota kuopistaan. En osannut pitää laikkaa oikessa kulmassa puuhun, ja sain vain aikaiseksi syviä koloja tai mustia rantuja, kun puusta irtoava pihka ja noki tahmasivat laikan ja se töhnä levisi ympäriinsä. Silmäsuojat huurtuivat, hengityssuoja ahdisti, poljin koko ajan johdon päälle, elämä oli hirveätä. Teki mieli soittaa soodapuhaltajalle, että tulisi juoksujalkaa paikalle ja tekisi työn kahteen tuntiin. 


Kohta piästtään kylypemmään.

Sitten elämä kirkastui ja oivalsin, miten homma toimii. Pyyhin vanhalla laikalla enimmät noet ensin alta pois ja sitten aloin kirkastaa.

Ensipyyhkäisy ja lähtötilanne - alinna kyseenalaisessa kunnossa oleva hirsi, joka kuitenkin jäänee paikoillen.


Ennen - jälkeen

Sisäkaton eristeenä oli myös savea, ja se näkyy näissä sisäkaton kannatinparruissa - jotka siis vahingossa löytyivät paneelin alta piilostaan ja voi mikä riemu se olikaan! Ne on niin kauniit, kun ne on puhdistettu.

Tänään sainkin koko löylyhuoneen puolen puhdistettua. Tuloksena on siis kaunis punertava loimutettu hirsi. Ihan naurattaa, miten hieno tästä tulee. Hirsien rakoja on tietenkin hankala saada rälläkällä puhtaaksi, joten voi olla, että ensimmäisten saunomiskertojen jälkeen pitää vielä vähän pestä seiniä. Ei haittaa.

Tässä vaiheessa uskaltaa ehkä vähän haaveilla interiööristä enemmänkin - puhdistettujen seinien lisäksi saamme kannatinhirsen päälle ladotun kauniin kuusesta sahatun lautakaton, lattiaan tulee leveää kuusilankkua ja pukuhuoneen lattiana palvelevät vanhat lankut, jotka irrotimme saunat noston yhteydessä. Lauteiden puolenen seinä tulee tuppeensahatusta kelosta. Uusi palomuuri ja piisi toki muurataan ja (ehkä) rapataan valkoiseksi.

SIIS NIIN HIENO!